Stevia on yleisnimi ja kattaa laajemman alueen kasvista uutteeseen.

Yleensä puhdistettu Stevia-lehtiuute sisältää vähintään 95 % puhtausastetta SG:stä, kuten mainittiin JEFCA:n vuonna 2008 tekemässä turvallisuuskatsauksessa, jota tukevat useat sääntelyvirastot, mukaan lukien FDA ja Euroopan komissio.JEFCA (2010) hyväksyi yhdeksän SG:tä, mukaan lukien steviosidi, rebaudiosidit (A, B, C, D ja F), steviolbiosidi, rubososidi ja dulkosidi A.

Toisaalta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ilmoitti vuonna 2010 E-kirjaimesta, joka on nimetty SG:lle nimellä E960. E960:tä käytetään tällä hetkellä elintarvikelisäaineen määrittelyyn EU:ssa ja kaikissa valmisteissa, jotka sisältävät vähintään 95 % SG:tä. puhtaus 10 (yksi ylimääräinen SG edellä on Reb E) kuivattuna.Säännökset määrittelevät edelleen steviosidi- ja/tai rebaudiosidivalmisteen (-valmisteiden) käytön jopa 75 %:n tasolla tai enemmän.

Kiinassa Stevia-uutetta säännellään GB2760-2014 stevioliglykosidistandardien mukaisesti, ja siinä mainittiin, että monet tuotteet voivat käyttää steviaa annokseen 10 g/kg asti teetuotteessa ja maustetun fermentoidun maidon annostus on 0,2 g/kg. voidaan käyttää myös seuraavissa tuotteissa: säilötyt hedelmät, leipomo/paistetut pähkinät ja siemenet, makeiset, hyytelö, mausteet jne.

Useat sääntelyvirastot, mukaan lukien elintarvikelisäaineita käsittelevä tiedekomitea vuosina 1984–1999, JEFCA vuosina 2000–2010 ja EFSA (2010–2015) nimesivät SG:t makeutusaineyhdisteiksi, ja kaksi viimeistä virastoa ilmoittivat suosituksensa SG:n käytöstä 4. mg/kg kehon vuorokausiannoksina henkilöä kohti päivässä.FDA hyväksyi myös vuonna 2014 vähintään 95 % puhtauden omaavan rebaudiosidi M:n (Prakash ja Chaturvedula, 2016).Huolimatta S. rebaudianan pitkästä historiasta Japanissa ja Paraguayssa, monet maat ovat hyväksyneet Stevian elintarvikelisäaineeksi, kun on otettu huomioon erilaiset terveysnäkökohdat (taulukko 4.2).